Virkamiehen käskyvalta kansalaiseen nähden
Johanna Suurpään naurettava veto toi mieleen vakavamman asian. Kellä virkamiehellä ja milloin on käskyvalta yksityiseen kansalaiseen tai maan asukkaaseen nähden?
Paimenkirje, toivomus, kehotus tai muu vastaava voidaan aina jättää omaan arvoonsa. Niitä ei tarvitse noudattaa eikä niihin tarvitse vastata tai muutenkaan niihin reagoida.
Tosiasiallista julkisen vallan käyttöä voi mielestäni harjoittaa vain
1) pollisi tehtäväalueella tehtävää suorittaessaan
2) palomies paloa sammuttaessaan
3) sotilas sotatoimialueella
Demokraattisissa maissa hallitustavat ovat lain sitomia eli rajoitettuja. Sen vastakohtana ovat ns. väkivaltaiset hallitustavat, jossa vallanpitäjät hallitsevat oikkujensa mukaan. Siten virkamies Suomessa voi käyttää julkista valtaa vain niissä tapauksissa, mitkä ovat laissa nimenomaan mainittu.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Henriksson ei vihaltaan pysty ajattelemaan järkevästi. Teettipähän nyt alaisellaan vissiin kolmannet wallinit.
Teepäs kantelu asiasta oikeuskanslerinvirastoon.
Kun sotilas antaa poliisille virka-apua poliisin johtamassa operaatiossa, niin sen sotilaan voidaan katsoa käyttävän julkista valtaa. Hänen käskyjensä noudattamatta jättäminen olisi virkamiehen vastustamista, eli rikos.
Näin tietenkin on. Ehkäpä noihin kolmeen tosiallisen julkisen vallan käyttöön löytyy lisääkin esimerkkejä.
Kunnanjohtajamme käytti julkistavaltaa kun hän toi valtuuston päätettäväksi neljä kertaa saman asian vaikka kuntalain mukaan asia olisi toisen käsittelykerran jälkeen tullut saattaa Hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske lausunnossaan totesi kunnanjohtajan toimineen harkintavaltansa puitteissa vaikka kysymys oli puhtaasta poliittisesta syrjinnästä.
Tosin minulla on mahdollisuus jota tulen käyttämäänkin itse haastaa omalla vastuulla kunnanjohtaja käräjäoikeuteen.
Tämä on siis se tehokas oikeusturvakeino viranomaisten mielivaltaa vastaan maassamme, jota Euroopan neuvoston ihmisoikeus sopimus jäsenvaltioiltaan edellyttää. Suomi on oikeusvaltion irvikuva jossa tuomioistuimetkin voivat rikkoa jopa perustuslakiamme, koska meillä ei ole perustuslakituomioistuinta.
Aimo.
Oikeuden toteutumisen kannalta on vaarallista, että viranomaisten rikoksille ei ole olemassa mitään pelotetta. He voivat rikkoa lakeja aivan vapaasti.
Suurin rangaistus käytännössä on eduskunnan oikeusasiamiehen, oikeuskanslerin, hallinto-oikeuden tai lääninoikeuden sormen heristely.
Virkamiehet nauravat sille.
Haaste käräjäoikeuteen on yksittäiselle kansalaiselle aika iso riski. Vastapuolella voi olla viraston lakiosaston resurssit joita vastaan kansalaisen on taisteltava. Lakiosasto on luonnollisesti vahvempi osapuoli.
Oikeudenkäynnin tulos voi olla vapauttava ja kansalaiselle tuomitaan korvattavaksi oikeudenkäyntikulut.
Käytännössä oikeusasiamies ja oikeuskansleri ovat valitusreittejä, mutta molemmat ovat poliittisia elimiä, eivätkä oikeuslaitosta.
Kuluttaja-asiamiehestä voi olla montaa mieltä, mutta ainakin se on viranomainen, joka ajaa yksittäisen kansalaisen etua suhteessa kansalaista vahvempaan yritykseen. Sillä on ainakin jonkinlainen oikeus tuomita rikkoja korvauksiin, tai antaa suositus korvausten maksamisesta.
Puuttuu taho, joka tuomitsee virkamiehen korvauksiin lain rikkomisesta.
Mahdollisuus että virkamies tai virasto joutuu maksamaan korvauksia rikoksesta, olisi tehokas keino ehkäistä virkamiesten rikoksia kansalaisia kohtaan.
Jos sotilas toimii poliisin johtamassa tehtävässä, hän on "poliisin tehtävään asettama". Hänen käskyvaltansa perustuu poliisin antamiin valtuuksiin ja siis viimekädessä poliisin omiin valtuuksiin.
Sama tilannehan on esimerkiksi järjestyksenvalvojilla, jotka ovat poliisin tehtävään asettamia. Ja periaatteessa olettaisin, että hätätilanteessa voitaisiin kai melkein kuka tahansa henkilö määrätä auttamaan tehtävässä niillä valtuuksilla, jotka hänelle määrätään.
Entä sitten esimerkiksi kaupungin kadunpito? Milloin se voi määrätä autot poistumaan joltakin esimerkiksi aurattavalta alueelta? Ja esimerkiksi antamaan pysäköintisakot kehoitusta noudattamattomille.
Esimerkki tavanomaisen julkisen vallan käytöstä on veroviranomainen, joka voi vaatia verovelvolliselta verotukseen liittyviä tietoja. Tavanomaisen julkisen vallan käyttö on siten eräänlainen vastakohta tosiasiallisen julkisen vallan käytölle.
Julkisen vallan käyttö voi perustua vain lakiin. Odotan siis, että jos virkamies ottaa yhteyttä niin se tapahtuu kirjallisesti ja yhteydenotossa on mainittu lakipykälät, mihin yhteydenotto perustuu. Jos näin ei ole niin yhteydenoton voi jättää huomiotta.
Eikös tuo "sotilas sotatoimialueella" ole aika kaukaa haettu verrattuna esimerkiksi tullin, rajavartiolaitoksen, metsähallituksen ja rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten päivittäisessä toiminnassa käyttämiinsä toimivaltuuksiin?
Mainiota, saimme lisää esimerkkejä tosiasiallisen julkisen vallan käytöstä. Tosin tuota metsähallituksen roolia en ymmärrä.
Metsähallituksen erätarkastajilla on poliisiin verrattavat oikeudet suorittaessaan metsästyksen, kalastuksen ja maastolliikenteen valvontaa valtio maa- ja vesialueilla.
Lähde: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjare...
>> ”3) sotilas sotatoimialueella ”
Vakaa käsitykseni lienee, että myös sotatoimialueen ulkopuolella sotilasviranomaisilla on sota-aikana käskyvaltaa, mikä pistää kansalaisiin vauhtia. Esimerkkinä vaikkapa työvelvollisuus.
Myös huoltovarmuuslaki (käyttönimi) mielestäni antaa tietyille viranomaisille poikkeusoloissa oikeuksia, jotka liippaavat läheltä julkista käskyvaltaa.
Kelan virkailijat ovat yksi esimerkki julkisen "mieli"vallan käyttäjistä ja sekä TV-lupatarkastajat. Lääkärit käyttävät jopa suurempaa valtaa kuin poliisit määrätessään henkilöä pakkohoitoon, sillä heidän lausuntonsa vastaa käräjäoikeuden päätöstä.
Mitä mieltä olet tullin ja vankilaviranomaisten ja virkailijoiden julkisen vallankäyttömahdollisuuksista tehtävä/toimi/vastuualueellaan, eikö se ole julkisen vallan käyttöä? Valtion virkamiehinä ja julkisvallan edustajina.
Entäs konduktöörit ja järjestysmiehet. Heilläkin on rikosoikeuden suoja virkatehtävissään. (Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen) jne...
Ja kansanedustajat ovat lainsäätäjinä lakien yläpuolella (Perustuslaki 29§ eli imparatiivisen mandaatin kielto ja Pl 30§ parlamentaarinen immuniteetti). Ministereillä on toki ministerivastuulaki velvoitteenaan.
Tulli- ja vankilaviranomaiset tuolla jo mainittiinkin. Konduktööreillä on myös tosiasiallisen julkisen vallan käyttömahdollisuus.
En ole perehtynyt järjestytsmiesten vallankäyttöoikeuksiin, lähinnä niiden laajutteen tehtävässään. Vallankäyttöoikeus on kuitenkin ymmärtääkseni pienempi kuin poliisilla.
Järjestyksenvalvojien vallankäyttöoikeus on rajattu ja alisteinen poliisille. Järjestyksenvalvojat tilaisuuksiin hyväksyy poliisi ja heidän vallankäyttönsä lähtee tavallaan poliisin vallasta, vaikka heidän asemansa onkin säädetty järjestyslaissa. Se sisältää kuitenkin tarvittaessa myös voimankäyttöoikeuksia ja niihin varautumista. Luvan mukaan.
Myös yritys käyttää valtaa yksilöön näheden esim työnanatjan direktioioikeus on luonteltaan dikdatoorista ja kieltäytyjää rangaistaan esim erottamisella.
Yksityisen vallankäyttäjän vastustaminen voi olla seurauksiltaan paljon vakavampaa kuin virkamiehen vastustaminen.
Myöskin yksityisen työnantajan päätöksen riitauttaminen on kallista verrattuna julkisen vallan käyttäjän toimien riitauttamiseen.
Yksityinen valta onluonteeltaan dikdatoorista ja niinpä yksityiseltä työnantajalta ei juurikaan vaadita perusteluja päätöksilleen ja niinpä työntekijä häviää lähes aina
Kovinpa on Hailin julkinen valta kapeaa. Häneltä esimerkiksi jää kansalaisen velvollisuudet melkein kokonaan kattamatta. Hänellä on mukana vain osa asevelvollisuudesta. Kaksi muuta eli verovelvollisuus ja oppivelvollisuus on jäänyt kokonaan pois. Samaten kovin paljon muutakin ohjaus- ja valvontavaltaa on unohtunut.
Tähän keskusteluun voi kuka tahansa tuoda oman panoksensa. En ollut aikonutkaan antaa itse tyhjentävää selvitystä.
Kyseessä on keskustelu julkisesta vallankäytöstä, mikä kohdistuu yksityiseen kansalaiseen näkökulmana mikä on laillista ja mikä ei.
Siitä vain tuomaan esiin omat näkemykset.
Suomen ylivelkaannuttaneella sinipunalla näyttää olevan keskeinen tehtävä alasajaa poliisin,tullin, vankilaviranomaisten, hoitajien mahdollisuuksia tehdä toimivasti ja riittävän laadukkaasti työtään. Minne on Kataisen kokoomukselta hävinneet koti, isänmaa ja uskonto - periaatteet?
Eurokriisiin ja euromaiden avustuksiin vietävillä miljardeilla pantaisiin koko Suomen talous ja palvelut hyvinvointivaltion tasolle uudestaan.Mutta kriisimaiden avustaminen ja EKP:n, Saksan, Ranskan ja euroeliitin sekä sijoittajien pelastaminen on tärkeämpää kuin Suomen sisäpolitiikan hoito.
Sinipunatavoite: Suuntana Eurostoliitto (EU:n Liittovaltio) tahdissa mars mars!! Ja maanpuolustus, turvallisuus ja terveydenhoito rempalleen!
Mihin sillä pyritään, että vihreät on saaneet luonnonsuojeltua Pohjois-Suomen itärajaa ja kokoomusjohto sinipunan avulla lakkauttaa varuskuntia strategisesti tärkeillä kohteilla myös itärajalla, että on helppo tulla vaikka tahtimarssilla torvisoittokunnan säestyksellä Suomeen. Jalkaväkimiinatkin pitää hävittää jne. Mihin tällä pyritään? Missä järki?
Ylivelkaantuminen alkoi jo 2008 eli sinimulta hallituksen aikakaudella.
Ja taustalla oli Kokoomuksen vaalilupaus julkisen sektorin jättikorotuksista
Ihan mielenkiinnosta, mitä naurettavaa tämä Johanna Suuripää on tehnyt?
Kirjoita kommentti
Kommentoi 22 kommenttia