Lopetetaan ruotsin kielen puhuminen
Kokoomuksen puoluejohto osoitti olevansa tukevasti RKP:n liivintaskussa. Kurkkivat sieltä kuin kengurunpoikanen emon pussista.
Olen aikaisemmin kommenteissani tuonut esille nämä muutamat asiat. Vastauksia tai vastakommetteja vain ei ole tullut.
Kysyn/kommentoin uudelleen:
1. Ahvenanmaalla jokunen vuosi sitten poistettiin pakollinen suomen kielen opiskelu. Perusteena oli se, että näin jäi enemmän aikaa muiden kielten opiskeluun. Miksi tämä sama perustelu ei kelpaa manner-Suomessa?
2. Kaksikielinen maa ei merkitse kaksikielisiä kansalaisia. Perustuslain mukaan ruotsinkielisellä on oikeus käyttää äidinkieltään viranomaisissa. Perustuslaki ei vaadi, että suomenkielisen olisi osattava ruotsia tai ruotsinkielisen suomea.
3. Yksityisen suomenkielisen liikkeenharjoittajan ei tarvitse palvella ruotsiksi.
4. Ruotsin kielen pakollinen pänttääminen koulussa ei tee suomenkielisestä kaksikielistä. Tuo pänttääminen on turhaa ajanhaaskausta.
5. Mikä on nyt se perimmäinen syy, miksi suomenkielisen pitäisi haaskata aikaansa ruotsin kielen opiskeluun? Minulle se ei ole koskaan auennut.
6. Mitä todellista hyötyä on suomalaiselle nykymaailmassa ruotsin kielen jonkinasteisesta osaamisesta?
Suosittelen kaikille ruotsin kielen puhumislakkoa. Jos joku sanoo jotain ruotsiksi voi vastata vaikkapa kiinaksi "ting bu dong" eli en ymmärrä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kyllähän ruotsinkieliset ovat oikeuden omaan perustuslailliseen kieleensä ansainneet.
Ruotsinkielinen väestö herätti mielenkiinnon suomalaisuutta ja suomalaisten historiaa ja kulttuuria kohtaan, mikä lopulta johti suomalaisten kansallisen itsetunnon heräämiseen ja itsenäisyyden tavoitteluun. Jos näin ei olisi ollut, saattaisi vieläkin olla mahdollista se, että suomalaiset istuisivat savupirteissään ja tyytyisivät ainoastaan laulelemaan nelipolvitrokeen tahdissa, kuinka ”mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi”.
Kaikin mokomin ovat kielensä ansainneet. Kunhan ei kenenkään aikaa ja vaivoja tuhlata sen opetteluun mikäli uskoo voivansa käyttää aikansa paremminkin eli haluaa suunnata voimavaransa jonkin muun asian oppimiseen. Pitää lähteä katsomaan tilannetta hyödyllisyyden kautta, ei minkäänlaisten ikuisten mantrojen kautta. Onko nykymaailmassa jokaiselle tarvetta ruotsin kielellä? No ei. Joku voi hyvällä syyllä haluta opiskella Venäjää tai Saksaa ja keskittyä siihen oikein kunnolla enkä edes käsitä miksi olisi jokin pakko opiskella kolmatta kieltä mikäli ei intoa ole. Matemaattisesti suuntautunut opiskelkoot vaikka C++:aa tai javaa (esimerkki tietotekniikan puolelta) samalla ajalla, jos haluavat.... noista "kielistä" on monelle enemmän hyötyä jatkossa kuin ruotsista.
Jokin ikuinen kiitollisuuden velka on vähän outo käsite. Kansalaisten nähdessä selvän epäkohdan (koska ei tule järkevää argumenttia pakkoruotsin säilyttämisen puolesta), johtaa se turhan paljon vastakkainasetteluun ja kaunaan ruotsinkielisiä kohtaan. Onko se muka ruotsinkielistenkään etu millään tavalla? Pakkoruotsin poisto puhdistaisi sopivasti ilmaa ja veisi suurimmat ruotsinkielisten vastaiset kommentit pois liikenteestä.
Ei siinä mitään etteikö tätä tärkeämpiäkin asioita ole roppakaupalla, vaan epäkohta on epäkohta, ja sen muuksi väittäminen vain kasvattaa ongelman suuruutta.
Ruotsinkieliset estivät suomen oikeuksien parantamisen sukupolvesta toiseen.
Suomen suurruhtinaskunta oli ruotsinkielellä hallittu. Vain ruotsiksi sai käydä oikeutta, sai koulutusta jne. Näin siitä huolimatta, että maan suuri enemmistö oli suomenkielisiä.
Ruotsinkielisen hallinnon virkamiehet halusivat suosia itseään ja lapsiaan. He halusivat pitää vallan ruotsia osaavien käsissä. Kielestä tuli syvä jakolinja suomalaisten ja suomenruotsalaisten välille.
Se jakolinja näkyy tänään erittäin selvästi. On kielipuolue rkp, on erottelut tarhoissa ja kouluissa. Jopa varuskunnissa.
Vuonna 1922 suomi voitti ja sai laillisen aseman ruotsin rinnalla meidän ensimmäisessä perustuslaissamme.
Moni tiesi jo tuolloin, että on virhe, että ruotsilla on sama enemmistökielen asema kuin suomella.
Nyt 90 vuotta myöhemmin virhe on edelleen voimassa. Ruotsi on niin pieni kieli, ettei se pysty olemaan enemmistökielen asemassa. Siksi sen asemaa pönkitetään mm pakkoruotsilla. Meidän suomalaisten on opeteltava ruotsi pakolla, jotta suomenruotsalaiset voisivat olla näennäisesti enemmistökielen asemassa.
Jo Elias Lönnrot kysyi kumpi opiskelee toisen kielen talossa, jossa yksi puhuu ruotsia ja 10 suomea. Hän päätyi siihen, että se yksi ruotsia puhuva opiskelee suomen. Se oli oikea ja looginen päätelmä jo 1800-luvulla. Ja se on sitä tänään vielä enemmän, koska suomenruotsalaiset osaavat suomea yleensä paremmin kuin ruotsia.
Ehdotan että avataan silmät, lopetetaan tämä sokea harha ja typerä ihmisten muokkaaminen "arjalaisiksi" skandianaaveiksi. Olkaamme suomalaisia ja sanokaamme hulluudelle seis ja tehdään se mikä on järkevää. Ruotsi vähemmistökieleksi jollainen se todellisuudessa on.
Niin olisihan se hassua, jos perustettaisiin RKP:tä mukaillen Suomenkielen puolue ajamaan pelkästään suomenkielisten etua. Taitaisi nykyään löytyä sen verran suomenkielisiä rikkaitakin, että rahan säätiöiminenkin voisi onnistua. Sitten vain jokaiseen puolueeseen ujuttamaan joko rahalla tai muutoin oma "Troijan puuhevonen". Sen jälkeen ei tarvittaisi muuta kuin jokaiseen hallitukseen Suomenkielen puolueen edustaja ikuisesti.
Miltä kuulostaisi?
P.s. Tietysti myös kaikkiin julkisiin medioihin edustajan salakuljetus puhumaan ja kirjoittamaan suomenkielen taivaallisesta sivistyksen ja kulttuurin voimasta. YLE:een ehdottomasti
Noinhan se kulttuuri on kehittynyt suunnilleen kaikkialla. Tuo Ruotsin ns. kulttuurin ylemmyystunne perustuu ns. germaanisuuden ideaan. Sen alkuisänä pidettiin roomalaista Tacitusta, joka kirjoitti Germaniasta ja Germaaneista jotakin, jota pidettiin ideaalisena, etenkin kun Rooma alkoi rappeutua.
Todellisuudessa Tacitus kuvasi germaanejaan kuten sinä yllä savupirttien suomalaisia. He olivat likaisia, laiskoja, kykenemättömiä rakantemaan valtioita, mutta kyllin urheita hakatakseen silloin tällöin pari Rooman legioonaa palasiksi. (Niistä sai paljon metallia).
Kun Himmler ja Göbbels kuulivat Tacituksen todellisuudesta nostettuaan hänet varomattomasti germaanihistorioiden esi-isäksi, he lähettivät SS-osaston takavarikoimaan alkuperäisen käsikirjoituksen. Sen omistaja pääsi pakoon (Itävallan vuorille) Tacituksensa kanssa.
Jostakin syystä Himmler, tai Göbbels, eivät kertoneet Rkp:lle. Minä olen niin vanha, että olin yhä koulussa (Suomessa), kun opettaja luokitteli oppilaat "pohjoismaisiin" ja muihin, joilla ei ollut vaaleaa tukkaa tai sinisiä silmiä. Karjalan mailla se kelpasi nälkäkuoleman tuomioon. Mutta opettaja oli luokassa ainoa, joka otti jutun vakavasti. Ruotsiin tätä puljua sitten paetettiin, kun genetiikka kukoisti siellä pitkään - "kulttuurin" puolustamiseksi.
Tuula Hölttä:
"Kyllähän ruotsinkieliset ovat oikeuden omaan perustuslailliseen kieleensä ansainneet."
--- Mitä tarkoitat oikeudella omaan pl-kieleensä? Mikä on perustelusi väitteellesi? Perustelu joka alkaa 'kyllähän' sanalla ei oikein vakuuta perusteluillaan.
"Ruotsinkielinen väestö herätti mielenkiinnon suomalaisuutta ja suomalaisten historiaa ja kulttuuria kohtaan, mikä lopulta johti suomalaisten kansallisen itsetunnon heräämiseen ja itsenäisyyden tavoitteluun."
--- Silloinen fennomaani sivistyneistö teki asioita omista motiveistaan ja ovat siksi saanet palkkionsa aikaa sitten. Mitään kunniavelkaa ei ole suomenkielisillä silloisille ruotsinkielisille tai heidän jälkeläisilleen. Sitä paitsi muu ruotsinkielinen sivityneistö oli aktiivisesti yrittänyt estää suomenkielisen sivityneistön syntymisen mm. kieltämällä suomenkielisen kirjallisuuden 1860 asti. M.m maailman ensimmäinen suomenkielen professuuri oli Tarton yliopistossa.
Ruotsinkielisen yläluokan onnistui saada lähes kaikki 1800-luvulle mennessä maassa muodostunut omaisuus haltuunsa ja perinnöksi jälkeläisilleen ja pesämuniksi säätiöilleen.
Tietynlainen nöyryys ja kiitollisuus suomenkielistä rahvasta kohtaan olisi näin paikallaan. Maamme resurssit siirrettiin ruotsinkieliselle yläluokalle. Suomenkielinen rahvas raadannallaan todellisuudessa mahdollisti noiden omaisuuksien kokoamisen. Rahvas jäi itse osattomaksi ja jätti lapsilleen perinnöksi rahan sijaan kansanrunoutta, insinööritieteiksi kehkeytyneitä sepäntaitoja sekä kyvyn tulla toimeen niukoilla eväillä.
Nöyryyden sijaan näiden säätiöiden ja pakkoruotsin turvin ilkutaan suomenkielisiä - haukutaan kateellisiksi ja uhitellaan, että mitenkä Suomen käy, kun ruotsinkieliset ottavat omaisuutensa ja kyvykkyytensä ja häipyvät tästä kurjasta balttimaasta.
Koko suomenruotsalainen retoriikka perustuu suomenkielisyyden halveksunnalle. Jollei perustuisi, suomenruotsalaiset olisivat jo suostuneet ymmärtämään, että ruotsinkielisyys on vähemmistökielisyyttä ja puhe kahdesta tasaveroisesta kansanosasta, joista toinen vain on koulutetumpi, varakkaampi ja iloisempi, on käsittämätöntä arroganssia.
Sanotaan, etteivät suomenkieliset tarvitse omaa historiaa, sillä Ruotsin ja ruotsinkielisten historia on suomenkielisten todellista historiaa. Mutta jos ruotsinkielisten historia olisi suomenkielisten historiaa, niin myös ruotsinkielisten kokoamat omaisuudet olisivat koko suomalaista kulttuuria vaalivien säätiöiden omaisuutta. Jos ja kun eivät ole, niin historia, jossa ne rahat on koottu, ei ole suomalaisten historiaa vaan siirtomaahistoriaa ja säätiöt siirtomaahengen perillisiä ja perinteen jatkajia.
Olen yleensä ollut Hannu Hallin kanssa samaa mieltä melkein joka asiasta. Tämäkään ei tee poikkeusta.
"Yksityisen suomenkielisen liikkeenharjoittajan ei tarvitse palvella ruotsiksi."
Ei toki tarvitse, ei. Tästä voisi toki päätellä, ettei liikkeenharjoittaja ole kovinkaan palvelualtis tai bisneksestään kiinnostunut. Jokainen liikkeenharjoittaja valitsee itse oman tyylinsä, eikä tarvitse kielirasistista ohjausta siihen. Itse aikoinaan toimiessani palveluammatissa kulttuurin parissa, valitsin aina kulloisen käyttämäni kielen asiakkaan mukaan.
Tanskalainen ystäväni heitettiin 80-luvulla ulos helsinkiläisestä kukkaliikkeestä, kun hän yritti ostaa ruotsiksi kukkakimppua. Liikkeenharjoittaja ilmoitti, ettei hänen liikkeessään palvella ruotsinkielisiä. Tämä järkyttää ystävääni edelleen tänä päivänä, eikä hänen suhtautumisensa Helsingin palveluun ole tänäkään päivänä täysin korjautunut.
Joten yhden liikkeenharjoittajan manööverit vaikuttavat kyllä muidenkin toimintaan toisinaan.
Kulttuuri-imperialismi, se varsinnii että mennään ulkomaille ja odotetaan, että siellä puhutaan mielellään vierasta kieltä, on tyypillistä ja vihattua.
Kuulemma Eestissä ottaa päähän kun suomalaiset odottavat että heitä palvellaan suomeksi.
Menepä Belgiaan ja katso, miten sinut otetaan vastaan hollanniksi ranskankielisellä alueella. Ihan kuten Suomessa, useimmiten hyvin, mutta ei aina. Menepä Ranskaan ja tilaa englanniksi. Ei tule aina palvelua.
Ranskaan pitäisi ehkä viedä pakkoruotsi englannin oppimista helpottamaan. (D
Aurinkorannikoilla lomakohteissa myyjät puhuvat suomea? Sama näyttää koskevan Suomeen tulevia romanialaisia kauppiaita, jotka jalkautuvat myyntitavaroineen pitkin markettien pihoja.
Näyttää siltä, että "elinkeinopakko" pistää kieltä lukemattomatkin oppimaan.
Nämä aurinkorannikoitten myyjät näyttävät myös pian oppivan tunnistamaan jokaisen kansallisuudenkin ulkonäön, pukeutumisen ja käyttäytymisen perusteella.
Kyllä nämä kieliasiat ovat päin prinkkalaa tässä maassa. Tarvitsisimme englanninkielen lisäksi ehdottomasti ainakin lisää ja parempaa saksaa, venäjää, espanjaa ja ranskaa. Tuntuu kuin olisimme taantuneet kieliasioissa viime vuosikymmeninä.
Viren:
Minä itse pyrin puhumaan Virossa ensisijaisesti aina viroa, koska reissaan myös Tallinnan ulkopuolella. Vaikka joku palveluntarjoaja ei osaakaan kieltä, jota häneltä on odotettu, ei se tarkoita, että hänen kannattaa heittää asiakas ulos liikkestään. Se on ehkä naurettavinta mitä voi tehdä. Silloin etsitään jokin yhteisempi kieli tai jatketaan elekielellä.
Suomi ei ole myöskään Virossa mikään maan oma kieli kuten Suomessa ruotsi. Kyseessä ei ole siis vieras kieli, vaikka kyseinen kukkakauppias olikin svekofobi. Eli kulttuuri-imperialismistä ei ollut kyse.
Toimin aikoinaan taksiautoilijana, päällä oli täysi poka eli 8 kyytiläistä lisäkseni kun menimme Kokkolan eteläpuolella huoltoaseman baariin kahville.
Baaridaami puhui vain ruotsia jolloin asiakkaani kysyivät minulta, jtta mitä hän sanoo? Suoritin nopeasti "stimultaani tulkkauksen" kertoen hänen ilmoittavan talon tarjoavan maksutta, mutta kyllä nopeasti daami oppikin ymmärtämään ja jopa puhumaankin suomenkieltä.
Luulisi kyllä tanskalaisen ymmärtävän että muillakin voi olla jotain hampaankolossa ruotsalaisia vastaan. Heillähän on itsellään kait vieläkin voimassa laki, jonka mukaan talvella jään yli Tanskaan tulevan ruotsalaisen voi hakata kepillä kuoliaaksi.
Vai oliko se peräti täytyy..
Samanlaiseen törmää muuallakin, pitää ensin tehdä selväksi ettei edusta puhumansa kielen kansallisuutta. Ranskassakin palvelua saa kyllä englanniksi, kunhan kertoo ensin ettei ole englantilainen.
Tanskalainen ystäväni ei ole tottunut asioimaan pässien kanssa, ehkä pikemminkin tästä kyse. Itse puhun Tanskassa, jossa käyn paljon, tanskan ja ruotsin sekoitusta. Toimii pomminvarmasti.
"tanskan ja ruotsin sekoitusta"
Sekoituksesi tuloksena sinua ei voine sekoittaa ruotsalaiseen, kuten helsinkiläinen kauppias teki tanskalaisen ystäväsi tapauksessa.
Itsekin olen välttävällä ruotsinkielelläni tullut huomattavasti paremmin toimeen Tanskassa kuin Ruotsissa, saati siten Suomessa.
Aatteles Petra, että jopa Vaasassa ruotsinkielisiin suhtaudutaan paikkapaikoin nurjamielisesti syystä, että kaikki eivät osaa ruotsia. Nakkikioskijonossa on jopa syytä välttää puhumasta ruotsia...
Elikkä perin lyhytnäköisiä ovat ne, jotka eivät opiskele vapaaehtoisesti ja tarmokkaasti sellaista kieltä näillä seuduin, missä sille olisi käyttöä ja tarvetta.
Ystävämme Helenan kotiseuduilla on tilanne toinen ja ilman muuta sanon EI pakkoruotsille noilla mannuilla.
Vaasa on minulle tuttu kaupunki, ja mielestäni liioittelet vahvasti. En tunne ketään Helenaa, joten en osaa kommentoida mantujanne.
Pentti J. :"Aatteles Petra, että jopa Vaasassa ruotsinkielisiin suhtaudutaan paikkapaikoin nurjamielisesti.."
Aatteles Pentti, että Suomeen tuli joskus Marttaliiton stipenditaattina nuori, joka ei osannut sanaakaan suomea ja ruotsiakin vain vähän ruotsinkieliselle alueelle avioituineen ison sisarensa opettamana.
Hän opiskeli ruotsin- ja siinä sivussa myös pakollisen suomenkielen. Siitä huolimatta valtiovalta suhtautui häneen "nurjamielisesti", kun hän halusi jäädä Suomeen kotimaassaan puhjenneen sisällissodan vuoksi. Hän oli kummankin keskenään taistelevan klaanin mielestä "vihollinen", kun hänen isänsä ja äitinsä kuuluivat keskenään vallasta taisteleviin ryhmittymiin.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että esim. ruotsinkielen opiskelu auttaa ymmärrystä avautumaan niilläkin "kotiseuduilla", joilla ei perinteisesti ole ymmärretty mitään muuta, kuin "omaan napaan tuijottamista".
Att va?! Epäiletkö sanojani? Övermalaxilainen naisystäväni suorastaan pelkää puhua Vaasassa ruotsia ja onkin sentähden opetellut välttävää suomea.
Jaa, se Helena. Tarkoitin Lieksan Helenaa.
Pentti Järvi:
Ikävä kuulla jos tuollaista kielikahnausta on Vaasassa. Minä en ole koskaan sellaiseen Vaasassa törmännyt.
Jep, Petra. Mycket beklagligt, annat var det på 50-talet :) Mutta tänne (tai siis sinne) on muuttanut hirmuisasti porukkaa Etelä-Pohjanmaalta ja entinen Vaasa-Vasa on muisto vain. Aurinko sentään paistaa ainakin tänään, huomenna jo synkempi sää.
Puhuiko tanskalainen ystäväsi ruotsia vai tanskaa? Olen asunut Tanskassa yli 20 vuotta, kun ei ole passia Pohjoismaista ulos matkustamiseen. Minusta he kuullostavat - yhä - lähinnä juopuneilta ruotsalaisilta. Jos haluaa viikonlopuksi pahnoille Helsingissä, voi yrittää kysyä suuntaa poliisilta tanskaksi. Koetappa!
Minua palveltiin Tanskalle kuuluvalle Bornholmin saarella hyvin kunnes rupesin puhumaan ruotsia englannin sijaan. Siihen loppui keskustelut ja ymmärrys.
En tiedä onko kukaan huomannut, mutta ruotsin kielen puhumisen on jo täysin lopettanut noin 95% väestöstä.
Äidinkieleltään ruotsinkieliset suomalaiset ovat kunnon kansalaisia ja ansaitsevat asiallisen kohtelun nykyisistä "pakkoruotsi" tms. mielipiteistä huolimatta. Se, että meillä jatkuvasti ilmaantuu ihmisiä, joiden tavoitteena on hyödyntää olemassaolevia mahdollisia ruotsinkielisyyden etuisuuksia vaihtamalla puolta löytyy menneisyydestä, joissa suomenkieleinen tausta on muutettu ruotsinkieliseksi.
On totta, että pohjoismaisessa yhteistyössä suomalaisella on useammin käyttökielenä englanti kuin ruotsi. Suomen ruotsinkielisten kanssa puhuvat suomenkieliset useimmiten suomea. Usealle vieraskieli on ylivoimainen, joten olkoon se tarpeellisin englanti. Ruotsinkielen opetus ei näytä auttavan suomenkielistä oppimaan käyttämään ruotsinkieltä esimerkkeinä Katainen ja Virkkunen.
Ahvenamaan suomenkielen vihamielisyys on kummallista eikä edusta suvaitsevaa nykymaailmaa. No onpahan tuo saarialue ihmismäärältään mitätön. Mitähän tuollaiselle pitäisi tehdä?
Suomi on ainut maa maailmassa, jossa suomenkieli on kansalliskielenä vielä, vaikka taitaa englanninkieli kohta tuhota?
Pakkoruotsista on tullut pakon lisäksi tunneasia. Olisi hyvä, että halukkaat saisivat oppia sitä ilman pakkoa. Se tarkoittaisi haluttomille pakottomuutta.
Asiat ovat usein sellaisia, kuin miltä ne näyttävät. Suomessa on enemmistö suomenkielisiä sekä maassa, että eduskunnassa. Sitäpaitsi moni ruotsinkielinenkin ajattelee samoin. On se kumma, ettei asioita saada eteenpäin. Eduskunta vain päättämään asioista niin pakkokielet loppuvat opetuksessa. Ei tarvitsisi enää kirjoitella US-puheblogeissakaan pakkoruotsista.
Mikä helpotus.
Tehokkaampi olisi yleinen pakkoruotsilakko: pakkoruotsintunneille ei enää osallistuta. Aivan kuten menetteli pakkovenäjän suhteen aikoinaan mm Urho Kekkonen.
Pakkoruotsilakko on järkevä ajatus! Olemmeko me suomenkieliset sen verran nössöä porukkaa, kun emme saa sitä aikaiseksi vai eikö tilanne ole vielä niin kärjistynyt, että emme haluakaan saada sitä? Ehkäpä tilanne kehittyy pikkuhiljaa. Ruotsinkielen kirjoittajien määrä kun sentään laskee koko ajan ylioppilaskirjoituksissa.
Kaupan kannalta: Ruotsi on Suomen tärkein vientimaa, joten ainakin viennistä innostuneiden luulisi haluavan oppia myös ruotsinkieltä. Venäjä puolestaan on Suomen tärkein tuontimaa, ja ehkä itäisen suurvallan halpamaa-tuotteiden tuonnista kiinnostuneita kiinnostaa sitten venäjänkieli.
Kielen kuin kielen oppii kunhan sille vain on motivaatiota ja näinhän ei aina ole.
Ruotsin- ja Venäjään vientiin varmasti löytyy tarpeeksi noiden kielten osaajia ilman pakkoruotsiakin.
Ruotsi ja Venäjä ovat viime vuosina vaihdelleen suurimman vientimaan asemassa. Hyvänä kolmosena tulee saksa.
Kaikkia näitä kieliä tulisi opiskella, ei kuitenkaan mielellään niin, että 100% opiskelee ruotsia ja noin 2-3 % venäjää.
Kuinka suureksi venäjänkauppa voisi kasvaa jos 100% suomalaisista opiskelisia venäjää? Ruotsin- ja venäjänkauppa ovat siis samoissa lukemissa vaikka vain 2-3% opskelee venäjää?
Siinäpä olisi Suomelle uusi nokia jos venäjän opiskelijoiden määrä nousisi edes 10%iin.
Ruotsi on meidän suuri kauppakumppani koska olemme laiminlöyneet muun kieliset markkinat. Meillä on vieressä suuri venäjänkielinen markkina jonka on vajaakäytössä, koska venäjänkieltä taitattomina ojennamme kilpailijoillemme mm. Ruotsille edun hydyntää meidän naapurimaan kaupallisia mahdollisuuksia.
Kaksikielisyys on näivettänyt itä-Suomen taloutta jo 90 vuotta ja pakkoruotsi 40 vuotta. Aito kanssakäyminen itärajan yli ja Itä-Suomen taloudellinen kehitys on estetty kaksikielisyyden ja pakkoruotsin takia.
Suomessa on tuettu ruotsin kieltä ja siten tuettu yrityselämää Länsi-Suomessa toimimaan Pohjoismaissa ja Ruotsissa. Mutta se ei ole ollut ilmaista koska se on estänyt koko maassa yrityselämää suuntautumasta suurin markkinoihin (Etelä-Amerikka, Kiina ja Venäjä ym.). Selkeimmin pakkoruotsi on estänyt Itä-Suomen yrityselämää luomaan yhteyksiä venäjänkieliseen maailmaan.
Ei ihme että Itä-Suomessa on maamme köyhimmät paikkakunnat. Nyt olisi Itä-suomella mahdollisuus saada hyöty Venäjän markkinoista jos olisi Venäjän taitoisia ja venäläisen kulttuurin tuntijoita. Pakkoruotsi on tämän estänyt koska se ei ole rikkaus vaan rasite.
Ruotsinkielen puhumista on hieman vaikea lakkoilla koska tuota kieltä ei ole koskaan tarvinnut, siis koulun jälkeen.
Tuo on ikävä kyllä totta. Yritin kerran ruotsin tehokurssille. Ei onnistunut, kun sitä ei kuulemma tarvitse. Sitä ennen pyrin ja luokseni tuli ruotsin kielen testaaja. Sattui puhelu Ruotsista samaan aikaan, jota yritin solkata. "Sinähän osaat jo", sanoi testari. En minä osannut.
Aiemmin oli normaalia, että ruotsinkielisemme hoitivat yhteydet Ruotsiin äidinkielensä takia. Tästä varmaan johtui, että paljon yhteyksiä myös muualle maailmaan tapahtui Ruotsin kautta.
Aloitin aikoinaan saksankielen ensimmäisenä vieraana kielenä. Minulle siis luontevaa oli ohittaa Ruotsi Keski-Euroopan yhteyksissä.
Ruotsinkieli on marginaalikieli kuten suomenkielikin. Tämä on tosiasia, emmekä sille mitään voi. Paasikivi aikoinaan puhui, jotakin tosiasioiden tunnustamisesta idän suhteissa. Kyllä on sama asia myös kotimaisissa asioissa. Tosiasiat (=totuus) on tunnistettava ja tunnustettava sekä toimittava niiden mukaan ilman tunteita.
"Totuus ei pala tulessakaan".
Tapio V. :"Ruotsinkieli on marginaalikieli kuten suomenkielikin."
Oman kokemukseni mukaan sen opiskelu kuitenkin avaa tietä myös muiden kielien oppimiselle - eikä se millään tavalla kavenna kielten opiskelun valinnanvapauttakaan.
Tämän sain havaita jo reilut 20 vuotta sitten, kun yksi lapsistamme halusi valita peruskoulussa pakollisten ruotsin ja suomen ohella vapaaehtoisesti valitsemansa ranskan lisäksi myös saksankielen. Hän sai luvan opiskella lukiossa myös saksaa, kun kesälomansa aikana luki ja tentti peruskoulun saksankielen oppimäärän.
Muutenkin olen sitä mieltä, että koulu on täynnä "pakkoaineita", jotka lasten on vaan hyvä oppia oman ajattelukykynsä kehityksen vuoksi, vaikka he eivät enää aikuiseksi tultuaan enää koskaan niitä tarvitsisikaan.
Tuulalle
Olen toki samaa mieltä kanssasi. Ruotsinkieli on ihan yhtä hyvä kuin mikä muu kieli tahansa ja varmasti esim. rannikkoseuduillamme erittäin tarpeellinen osata. Siis ruotsinkieli avartaa lastemme maailmankuvaa toki.
Mutta on todettava, että kaikkien lapset eivät ole yhtä lahjakkaita kuin sinun lapsesi. Monelle aiheuttaa vaikeuksia oppia yhtäkään vierasta kieltä. Jos kielipakkoon on mentävä niin kyllä se vaan on englanti tänä päivänä, jota kaikkien tulisi osata. Jos englannin lisäksi on kapasiteettia oppia muutakin niin toki ruotsinkieli saisi olla yhtenä vaihtoehtona, mutta en pakottaisi sitä kaikille kuten nykykäytäntö on.
Itse olen kovin positiivinen kaiken uuden oppimiselle mielellään kuitenkin ilman pakotusta. Uskoisin, että emme ole kovinkaan eri mieltä näistä kieliasioista.
Hölttä viittaa tuolla ylempänä n.s. porttiteoriaan; että olisi jokin porttikieli jonka kautta muiden kielten oppiminen olisi helpompaa tai vasta jopa mahdollista. Jotkut ovat väittäneet, että suomalaisille se olisi ruotsi. Jotkut jopa väittävät, että suomalaiset eivät voisi oikeasti oppiakaan muita kieliä ennenkuin osaavat ruotsia.
Oikeasti mikä tahansa kielten oppiminen auttaa muiden sanalaisten kielten oppimista. Siten esimerkiksi mitä mainioin porttikieli eurooppalaisiin kieliin olisi latina koska niin monet kielet siihen perustuvat ja iso osa muidenkin sanavarastoa on sieltä (ja/tai kreikasta). Mutta oikeasti, vaikka onkin hyödyllinen ja sivistävä kieli, latina ei ole käyttökelpoinen nykyisen levinneisyytensä takia. Oikeasti hyödyllisiä porttikieliä olisivat laajasti käytetyt, vaikkapa englanti, ranska ja espanja. Niiden jälkeen sujuu ruotsinkin opiskelu helposti jos sitä joku katsoo tarvitsevansa. Pakolla sen opettaminen kaikille ja keinotekoisen kaksikielisyyden on suunnatonta haaskausta.
Meille puhutaan paljon kaksikielisyydestä ikäänkuin se tarkoittaisi, että kaikkien tulisi osata kahta kieltä ja kaikkien palveluiden oltava koko ajan saatavilla kahdella kielellä. Jos oikeasti olemme kaksikielisiä niin meidänhän tarvitsisi saada palvelut vain toisella niistä koska osaamme kaksikielisyydellämme ottaa ne vastaan kummalla tahansa.
Oikeasti emme nykymaailmassa kuitenkaan voi sitoutua vain kahteen kieleen sillä kanssakäyminen on monimuotoisempaa ja meiltä tulee löytyä useiden kielten osaajia joilla sitten täydennämme toistemme osaamisia. Silloin kenenkään ei pitäsi joutua sitomaan itseään johonkin tiettyyn kieleen vaan pitäisi olla vapaus valita eri kielten välillä niin, että jokainen saa tehdä henkilökohtaiset ratkaisunsa.
Todellisuudessa kouluissa joudumme rajallisten resurssien takia kaventamaan kielitarjontaa. Sen pitäisi silloin lähteä kielten tarpeesta eikä historiaan jo jääneistä yhteiskunnan kielellisistä valtasuhteista. Tarpeellisia kieliä meille silloin ovat englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja jatkossa myös mandariinikiina. Ruotsi on tässä suhteessa jo nyt marginaalissa ja marginalisoituu lisää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi nyt tarpeeton ja hyödytön mutta tarkoittaa, että sen hyödyllisyys ja tarpeellisuus on rajallista. Eli jättäisin ruotsin opettelun yhä enemmän vapaa- ja vaihtoehtoisuuden varaan.
Porttikieliteoria ei aina läheskään toimi. Esim ruotsi ja englanti poikkeaa juuri sen verran, että ruotsin kielen opiskelu vieraana kielenä ei auta yhtään englanninkielen opiskelussa.
Sallittakkon pieni huumoripitoinen muistelu. Olin Suezin kanavalla "kanavavahdissa" v 1970. Eräässä illanvietossa eräs ruotsalaismajuri kuvaili irlantilaisrouville kuinka egyptiläinen hävittäjä oli nopeasti hävinnyt näkyvistä sanoen "vanished into the sky like a prick". Irlantilaisrouvat punastelivat ja hihittelivät. Majuri ei huomannut tai muistanut että ruotsin sana prick, piste on englannin kielessä aivan jotain muuta. Porttikieli ei toiminut.
prick=penis (engl.)
Niin, porttiteoria on ongelmallinen. Joissakin asioissa se helpottaa ja joissakin aiheuttaa Hailin kuvaamaa hämmennystäkin. Vaikka englannilla ja ruotsilla onkin yhteiset juuret niin nykymuodoissaan saksa voisi olla parempi portti ruotisiin.
Itse olen aiheuttanut hämmennystä tuolla Välimeren suurissa kulttuurikaupungeissa kun italian ja espanjan o:t, e:t ja y:t ovat menneet iloisesti sekaisin eikä och:eista tai eller:eistä ole ollut apua vaikka pakkoruotsiportista olenkin kulkenut.
Onneksi aika tekee tässäkin ongelmassa tehtävänsä.
Ainoa, mikä tässä pännii on se, että jokaisen suomenkielisen on velvollisuus osallistua ruotsin kielen oppitunneille peruskoulussa. Se hukkaa sekä yhteiskunnan että oppilaan itsensä resursseja. Poistetaan tämä velvollisuus, niin ei ainakaan minulla ole sitä mitään vastaan, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi
J. Makkonen :"Ahvenanmaalaiset ovat saaneet aivan vapaasti päättää muuttavatko Ruotsiin vai pysyvätkö Suomessa johon Ahvenanmaakin kuuluu."
Niinpä niin. Jokainen saa aivan vapaasti päättää mihin haluaa "muuttaa" samaan tapaan kuin yksi 90-luvun lukion oppikirja kertoi: pakkoluovutetulta alueelta todellisuudessa Neuvostoliiton aloittamaa aggressiivista hyökkäyssotaa pakenemaan joutuneet vain "muuttivat Suomeen". Esivanhemmilta perityn kotiseudun, työperinnön ja todellisten olemassaolleiden sosiaalisten yhteisöjen tuhoutumisesta ei puhuta mitään.
Heidän menetyksistään ja kärsimyksistään ei "virallisessa" historiassa pidä mainita mitään toisin kuin saksalaisia vastaan käydyn Lapin sodan, jonka kyseisessä kirjassa kerrotaan aiheuttaneen väestölle raskaita menetyksiä ja syviä haavoja.
Toivoisin ruotsinkielen pakollisen opettamisen puolestapuhujilta perusteelliset vastaukset kysymyksiin 1., 5. ja 6.
En ole pakkoruotsin kannattaja, mutta vastaan silti.
Kohta 5: Pakkoruotsin ainoa todellinen tarkoitus on ruotsinkielisen vähemmistön etuoikeutetun aseman pönkittäminen. Kielitaidon kanssa sillä ei varsinaisesti ole mitään tekemistä.
Kohta 6: Vähäisellä ruotsin taidolla, siis sellaisella, joka on esimerkiksi Jyrki Kataisella, ei ole oikeastaan mitään käyttöä. Siksi Jyrkikin puhuu ruotsalaisten kanssa englantia.
Olen lopettanut puhumisen vajaaksi viikoksi myös suomenkielellä, koskapa täällä ei ole edes koiraa kuuntelemassa.
Kaikella kunnioituksella, joku puhumislakko on mielestäni älytön ajatus. Pakkoruotsi voidaan kyseenalaistaa, ruotsin kielen ja ruotsinkielisten olemassaoloa ei. Suuri osa suomalaisista ei osaa ruotsia tai ei uskalla yrittää, eli ovat jo lakossa.
Pienenä maana ja hyvin erikoista kieltä puhuvana Suomi tarvitsee monen kielen osaajia. Ruotsi on näistä yksi tärkeimpiä, tosin harvemmille tärkein.
Kielten opiskeluun pitäisi rohkaista, kullekin tarpeensa ja mahdollisuuksien mukaan. Jääräpäisyyttä vastaan olen jääräpäisesti, kuin Nummisuutarin Esko.
Mulla ei ole edes koiraa kissasta puhumattakaan, jonka kanssa voisi jutella, joten joskus puhun itsekseni.
Ruotsin kielen osaamisen tarpeet Lieksassa lienevät minimaaliset. Harvempi p-karjalainen tuskin muuttaa tänne Svenska Österbotteniinkaan vain saadakseen päteä ruotsintaidoillaan.
Aika minimaaliset ;)
Tuolla missä opetan silloin tällöin on tullut vastaan kolme kertaa
- brittipoika joka osasi ruotsia, opiskeli suomea (tosin puhun englantia)
- kurdipoika jolla on aika hyvä ruotsi (numera studerande i Hfors nånstans)
- somalipoika (ifr. Kristinestad)
Ruotsia puhuvia turisteja seikkailee täällä jonkin verran, paljon enemmän on tietenkin venäjää puhuvia.
Arabian kielen alkeeni olen unohtanut, muistan vain kauniin opettajan.
Minäkin arvostan naiskauneutta ja siksipä valitsin Vaasan Lyseossa ranskankielen latinan sijasta kun opettaja oli tosi söpö (mademoiselle Gosse).
Petra Nyqvist:
Eihän tässä kielikysymyksessä ole muusta kysymys, kun ihan tilastollisesti te suomenruotsalaiset olette parempia ihmisiä kuin suomalaiset ja se saa suomalaisissa aikaan itseinhoa. Esim. sinun suomenruotsalainen kauneutesi saa varmaankin aikaan itseinhoa joissakin suomalaisissa naisissa ja miehissä se taas voi saada aikaan sen, että tuo nainen on niin korkeatasoinen, ettei itsellä ole koskaan mahkuja tuollaiseen. Sääty-yhteiskunnassa tai kastijärjestelmässä on se hyvä puoli, etteivät ihmiset tunne kateutta ylempiä säätyjä tai kasteja kohtaan, vaan ainoastaan oman ryhmänsä sisällä, jossa vallitsee suurempi tasa-arvo.
On valitettavaa, että ihmisessä on tällainen tasa-arvon kaipuu. Ihmisen luontoon liittyy hirveän paljon se, että kiinnitetään huomiota siihen, mitä toinen omaan viiteryhmään kuuluva saa. Tätä on tutkittukin.
Petra on nätti mutta Pekka tapansa mukaan ampuu vähän yli enkä usko että Petra synnyttää itseinhoa kenessäkään vain sentähden, että osaa ruotsia.
Pentti:
Se on se yhdistelmä ominaisuuksia yhdistettynä ihmisen yksinkertaistettuihin mielen malleihin. Petra on tyyppiesimerkki sivistyneestä, kauniista, kielitaitoisesta, kultturellista suomenruotsalaisesta, joka jättää monet suomalaiset naiset varjoonsa. Hän vastaa sitä stereotypiaa, mikä saa Siikalankin kirjoittamaan ylevöivästi suomenruotsalaisista samalla halveksuen tässä kontekstissa heidän arkkityyppiään: rumia, sivistymättömiä ja tyhmiä suomalaisia.
Tämä asetelma on vuosituhansia vanha eri kulttuureissa ja ihmisen tarve yksinkertaistaa maailmaa vain vankistaa sitä.
Ajatelkaapa, miten pelkistettyjä ajatuksia romaneista on eri eurooppalaisilla kansoilla. Tämä ei ole vielä mitään. Jos ihmisillä ei olisi ennakkoluuloja ja pelkistettyjä käsityksiä eri ihmisryhmistä, he joutuisivat päivät pitkät miettimään suhtautumistaan jokaiseen vastaantulevaan.
Petra on senverran fiksu että osaa peittää "paremmuutensa" tarpeen tullen.
btw. se toinen Pekka on pöljä.
Petra on senverran fiksu että osaa peittää "paremmuutensa" tarpeen tullen.
Minua hän ei enää ainakaan pysty "huijaamaan". Ylempää kastia on.
Heh,
vasta nyt tulin ajatelleeksi Petraa suomenruotsalaisena :D
Kaksikielisenä kyllä, mutta heitähän on paljon - Petra kirjoittaa suomenkieltä erittäin hyvin. Kuuntelemaan en ole päässyt :(
Pitkälle koulutettu, totta kai, mutta ei kai sekään johdu siitä. Saaristo - ei kaikki saaristo ole ruotsinkielistä.
Kaunis - ei liittyne kieleen. Suomalaiset naiset ovat ylipäätään suloisia. Omien tutkimusteni mukaan Himangalla on Suomen kauneimmat naiset. Käykää Teboililla ja viihtykää ;)
Kaunis - ei liittyne kieleen.
Siitä aiemmasta kuvasta erotti, ettei ole suomalaisugrilaisia piirteitä. Kyllä minä aika usein skandin erotan suomalaisugrista. Yksiselitteistä se ei ole, mutta ääritapaukset ovat selkeitä.
Esim. Mika Häkkinen on suomalaisugrilaisen näköinen mies. NATO:n pääsihteeri Rasmusseen taas on kunnon germaani.
Oma parempi puoliskoni on myös mielestäni erittäin nätti. Joku voisi luulla, että näyttää ruotsalaiselta, mutta ei yhtä selkeitä skandipiirteitä kuin Petralla tosin.
Voisiko arvata että Paavo Lipposessa on italialaista sinistä verta? (lähinnä tulee mieleen puheen nopeus).
typisk svensk kvinna
http://www.svenskamammor.com/expo/kvinna1.jpg
No no, keskusteleeko Lampelto kantakirjakarjasta vai käykö hän naisihmisen henkilöön? Kielietninen tai rodullinen taustani tuskin kuuluu kenellekään paitsi vanhemmilleni. Voi olla, että näytän pohjoismaalaiselta: siihen varmasti vaikuttaa se, että olen pohjoismaalainen. Ulkonäköni arvioiminen ei kuitenkaan kuulu millään lailla keskusteluun. Tai muuten alan pohdiskella, että teillä Lampelloilla on valokuvan perusteella aika matala otsa, ja silmien väli rikkoo kaikki esteettiset ihannemittasuhteet. Tyypillistä lampeltolaista suo-suomalaisuutta. :) Muisk!
Niillä piirteillä on mentävä, mitkä on luoja suonut.
Luojalla saattaa olla osansa kommentaattori Lampellon piirteisiin, mutta itse olen ihan normaalisti siinnyt. Samaa mieltä lienemme kuitenkin siitä, että ei tästä mihinkään pääse karkuun ulkonäköään. Sillä vaan ei voi vähätellä toisen mielipidettä. Minä en arvostele ihmisiä ulkonäön tai omien olettamuksieni perusteella lainkaan.
Minä en arvostele ihmisiä ulkonäön tai omien olettamuksieni perusteella lainkaan.
Oletko varma?
Antiloopeilla on ennakkoluuloja leijonia kohtaan, vaikka jotkut leijonat voivat olla ihan säyseitä. Ehkä ne ovat ihan fiksuja.
Entäs, jos olet Jakomäessä klo 02.00 yöllä ja kaljupäinen mies aurinkolasit päässään lähestyy sinua kovaa vauhtia takaa päin pimeällä alueella, niin todellako aivosi eivät ennakoi yhtään sen enempää vaaraa kuin penkillä istuvasta mummosta kesäpäivänä Bulevardilla?
Ennakkoluulot ovat ennustuskykyä rajallisella aivokapasiteetilla varustetuille eliöille. Mitä olet tästä mieltä?
Lampelto: "Entäs, jos olet Jakomäessä klo 02.00 yöllä ja kaljupäinen mies aurinkolasit päässään lähestyy sinua kovaa vauhtia takaa päin pimeällä alueella, niin todellako aivosi eivät ennakoi yhtään sen enempää vaaraa kuin penkillä istuvasta mummosta kesäpäivänä Bulevardilla?
Ennakkoluulot ovat ennustuskykyä rajallisella aivokapasiteetilla varustetuille eliöille. Mitä olet tästä mieltä?"
Varmasti kavahtaisin, siitäkin huolimatta, että Jakomäen mies saattaa olla mukava Ray-baneja fanittava heppu matkalla unelmiensa treffeille, ja se Bulevardin mummo saattaa olla hirvittävä rikollinen. Mutta ero onkin se, etten käy kirjoittamaan olettamuksistani internetiin.
Varmasti kavahtaisin, siitäkin huolimatta, että Jakomäen mies saattaa olla mukava Ray-baneja fanittava heppu matkalla unelmiensa treffeille, ja se Bulevardin mummo saattaa olla hirvittävä rikollinen. Mutta ero onkin se, etten käy kirjoittamaan olettamuksistani internetiin.
Miksi ei saisi / pitäisi niin tehdä?
Koska bloggaaminen ja verkkokeskustelu ei ole henkilöön käymistä, vaan uusien näkökulmien jakamista ja löytämistä.
Koska bloggaaminen ja verkkokeskustelu ei ole henkilöön käymistä, vaan uusien näkökulmien jakamista ja löytämistä.
On sanonta: "Organisaatioissa riitelevät asiat, eivät ihmiset."
Niin varmaan.
Kysymys pakkosuomesta on tietenkin poliittinen mutta ruotsinkielestä ja sen osaamisesta on kyllä merkittävä hyöty, jos osaa myös englantia ja saksaa, nimittäin norja on käytännössä sama kieli kuin ruotsi, tanskaa ymmärtää luettuna ruotsin ja saksan pohjalta, hollantia eli flaamia taasen saksan ja englannin pohjalta. Germaanisista keilistä ulos jää ainoastaan islanti ja kenties fääri, jotka vaativat erityispaneutumisen. Friisistä en osaa sanoa ja norni kuoli jo pois.
Suomessa ruotsinkielisten enemmistö on ajatusmaailmaltaan suomalaistunutta, toisin sanoen he jo nyt puhuvat itse asiassa kieltä joka on suomi, mutta vain ruotsin sanastolla ja kieliopilla. Jos yhteiskuntamme haluaa edistää todellista kaksikielisyyttä, tästä olotilasta pitäisi hankkiutua eroon mutta en usko sen olevan mitenkään mahdollista. Todellisuudessa maamme on siis yksikielisesti suomenkielinen ehkä Ahvenanmaata ja Pohjanmaan pikkukyliä lukuunottamatta.
Tältä kantilta en voi pitää kauhean valitettavana, että pakkosuomi ja -ruotsi säilyvät.
Veliseni:Siis sinunkin mielestäsi on hyvä ensin opiskella englantia ja saksaa, sitten vasta ruotsia?
Mielestäni kommenttini ei sisällä tällaista sivuvivahdetta. En ole sopiva henkilö kertomaan kellekään mikä on tärkeä kieli ja mikä ei, eikä ole kukaan muukaan. Yhdestä asiasta olen kuitenkin täysin varma: Äidinkieltään olisi ihmisen tarpeellista osata niin hyvin kuin ikinä mahdollista. Valitettavasti suuri osa ruotsinkielisistä suomalaisista ajattelee suomeksi mutta ruotsin sanoilla ja kieliopilla. Ja valitettavasti suuri osa suomenkielisistä osaa omaa kieltään äärimmäisen huonosti, mikä käy selväksi yliopistollisia opinnäytetöitä lukiessa.
Merkittävälle osalle koulutovereistani on ruotsin opiskelu ollut yhtä tyhjän kanssa, sama jos olisi opiskeltu mamadua. Mikä tahansa koulutuspoliittinen strategia kielten opetuksessa on täyttä idealismia koska enin osa ei osaa edes äidinkieltään eikä tämä asiantila muutu.
Kielipolitiikkamme ja koulupolitiikkamme ovat osa täysin sumeaa ajatusmaailmaa, jossa kulttuurisidonnaisuus kukkii eikä missään ole mitään järkeä. Mielestäni ajatus, että toisen kotimaisen pakollisesta opiskelusta pitäisi luopua, on yksisilmäinen niin kauan kuin kaikkea muutakin ei haluta järkeistää. Siinä olisikin kuulkaas semmoinen homma ja savotta että heikompaa hirvittää!
Norjalaisia on kyllä helpohko kuunnella jos osaa ruotsia, mutta kielenä on paisi sanastossa myös kieliopissa melkoinen ero - mm. maskuliini, feminiini ja neutri, kun taas ruotsissa maskuliini ja feminiini ovat sulautuneet yhteen. Kielihistoriaa ajatellen tanska ja ruotsi ovat lähempänä toisiaan, mutta kieltämättä tanskalaista on vaikeampi "kuunnella".
Suomen sanasto ja kielioppi ovat mielestäni aika vähäisesti läsnä esimerkiksi Närpiössä. Toisaalta voisi ajatella että vanha ruotsi ja etenkin pohjoisempi Hälsinglannin "puhe" on vaikuttanut suomen sanastoon ja lauserakenteisiin, Länsi-Suomessa etenkin.
Suomen kielipolitiikan muita erikoisuuksia on esim. se että Helsingissäkin annetaan äidinkielen/kotikielen opetusta yli 40 eri kielellä ja ihan vieraskielistä opetustakin monella eri kielellä? Miksi?
Itse ymmärtäisin asian niin että Suomessa syntynyt käy koulun suomeksi tai ruotsiksi. Muuten on aika naurettavaa puhua mistään integraatiosta...
Äidinkieli on ihmisen perusoikeus, näin toteaa muun muassa Suomen perustuslaki. Asiaan kuuluu, että äidinkieltään oppii myös kirjoittamaan ja käyttämään monipuolisesti.
Nämä kotikielen tunnithan tulevat normaalin lukujärjestyksen päälle. Itse koulu käydään edelleen suomeksi tai ruotsiksi, älä siitä huoli.
Kielellisiin oikeuksiin ei tosin kuulu se, että muiden kielten puhujien pitäisi pakolla opetella kyseistä kieltä.
Jyrki-boy näyttää muskeleitaan alistamalla koko kansan pakkoruotsiin. Mikä voisi olla suurempi suurempi voimannäyttö?
Tuula Hölttä:
”Oman kokemukseni mukaan sen opiskelu kuitenkin avaa tietä myös muiden kielien oppimiselle - eikä se millään tavalla kavenna kielten opiskelun valinnanvapauttakaan.”
Voin sanoa kokemuksesta, että mitä useampia kieliä on opetellut, sitä helpompaa uusien kielten opetteleminen on. Kielen oppiminen on taito siinä kuin moni muukin taito. Miksi kuitenkaan tarvittaisiin ruotsia englannin tai saksan ”portiksi”, kun voisi suoraan opiskella englantia tai saksaa? Sehän olisi paljon taloudellisempaa niin. Pakollinen ruotsi on tietysti pois muiden vieraiden kielten oppimisesta, koska koulussa on rajoitettu määrä opetustunteja.
Tuula Hölttä:
”Muutenkin olen sitä mieltä, että koulu on täynnä "pakkoaineita", jotka lasten on vaan hyvä oppia oman ajattelukykynsä kehityksen vuoksi, vaikka he eivät enää aikuiseksi tultuaan enää koskaan niitä tarvitsisikaan.”
Totta kai koulu on täynnä pakkoaineita, sehän on pakkokoulu (= oppivelvollisuus vallitsee). Ilman muuta vieraiden kielten opiskelun on oltava pakollista, emmehän halua kasvattaa ummikkoja. Mutta vieläkään ei ole esitetty mitään perusteluja sille, miksi jokaisen suomalaisen pitäisi käyttää yksi vieras kielensä juuri ruotsiin. Lakihan edellyttää ruotsin kielen taitoa vain korkeakoulutetuilta valtion virkamiehiltä, joita on työväestöstä aika pieni osa.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71520-objekt...
Lopetin kauan sitten jo. Koskaan en ole tarvinnut ko. kieltä ja varmaan 15v olen jo varmistanut etten tarvi jatkossakaan. En suostu puhumaan sanaakaan ruotsia muualla kuin opiskelujen pakkoruosikursseilla jottei valmistuminen jää siitä kiinni ja tällä tyylillä menen loppuun asti.
He pystyvät pakottamaan minut opiskelemaan sitä, mutta eivät koskaan pysty pakottamaan sitä käyttämään.
Uusi KÄ netissä
http://www.kansanaani.net/
Kansan Ääni 3/2012: Markkinadiktatuuri luo pahoinvointia
Tuoreimmassa lehdessä:
- Oikeus puhtaaseen luontoon
- Kaupunkipuistojen puolesta
- Suomi, Venäjä ja Nato
- Kreikan kommunistit tulilinjalla
- Toukokuun protestit
- Poliittiset puolueet ja uusi yhteiskunta
Kommentointi osoittautui vilkkaaksi.
Jäin kuitenkin edelleen kaipaamaan vastauksia ruotsin kielen opettamisen puolestapuhujilta edes näihin kahteen kysymykseen:
1. Ahvenanmaalla jokunen vuosi sitten poistettiin pakollinen suomen kielen opiskelu. Perusteena oli se, että näin jäi enemmän aikaa muiden kielten opiskeluun. Miksi tämä sama perustelu ei kelpaa manner-Suomessa?
6. Mitä todellista hyötyä on suomalaiselle nykymaailmassa ruotsin kielen jonkinasteisesta osaamisesta?
6) Mitä hyötyä ruotsalaisille olisi siitä, että jokainen pakotettaisiin opiskelemaan suomen kieli ehtona mihinkään ammattiin valmistumiselle tai virassa toimimiselle? Ei mitään. Sen sijaan Ruotsissa asuvat suomalaiset, ns ruotsinsuomalaiset, työllistyisivät muutoksen jälkeen yllättäen paljon paremmin, kuin valtaväestö.
Tämän voitaisiin sitten tulkita johtuvan siitä, että he ovat paitsi sivistykseltään ylempiä, myös kielipäältään parempia, mitkä molemmat ominaisuudet ovat tyypillisä niille, jotka osaavat suomea. Sen vuoksi jokaisen pitäisi opiskella entistä enemmän suomea. Ruotsalaiset eivät tietenkään tarpeetonta suomea oppisi eivätkä käyttäisi, minkä vuoksi turha opiskelu kasvattaisi kuilua entisestään. Ihan hyvä, ainakin jos asuisin suomalaisena Ruotsissa.
Petri P :"Sinulla on virheellinen käsitys Tarton rauhasta: SDP:n Väinö Tanner paljasti epäisänmaallisesti venäläisille Suomen neuvotteluaseman ja paljolti sen vuoksi menetimme Porajärven ja Repolan. Tästä typeryydestä on vastuussa silloinen SDP.
Ahvenanmaa kuuluu Suomelle puhuttiin siellä sitten mitä kieltä tahansa, eikä ahvenanmaalaisien mielipide heidän Suomeen kuulumisesta voi eikä etenkään saa vaikuttaa heidän asenteeseen suomenkieltä kohtaan. Koska näin kuitenkin on asialaita, kyseessä on selvä rasismi, eikä mikään muu."
Tarton rauhanneuvottelussa suomalaisten piti valita joko Petsamo tai Repola ja Porajärvi. Valituksi tuli Petsamo, koska Venäjä ei ollut koskaan luopunut Repolasta ja Porajärvestä ja kun ”Ei kiinnitetty lainkaan huomiota siihen epäjohdonmukaisuuteen, joka ilmeni kansanäänestyksen vaatimisessa Repolassa ja Porajärvellä, mutta sen kieltämisessä Ahvenanmaalla…” (Väinö Voionmaa: Tarton rauha, Työväen kalenteri 1921)
Kirjoita kommentti
Kommentoi 84 kommenttia